Nyt taas tervehenkisen viikonlopun jälkeen jaksaa paahtaa töissä. Mitäs siitä että kroppa huutaa hoosiannaa, se on tervettä kipua se =). Lauantaisen raviratsastustunnin jälkeiset kiputilat on varmistettu kahden päivän halkosavotalla vanhempieni luona ja nyt todellakin tiedän tehneeni jotain. Nilkoista päähän asti on olo kun pesismailalla hakatulla. Takareidet, pohkeet ja perskannikat on ihan krampissa edelleen kun "hiukan" jännitin niitä tuolla ratsastustunnilla. Sitten selkä ja kädet on velliä puunkannosta. Ihanaa!!! (Oikeesti. Nautin lihaskivusta, ehkä sillekin mielisairaudelle löytyy nimi.)
Heppailu oli äärettömän kivaa. Menin ekaa kertaa Emma-nimisellä heposella ja voi pojat että se oli ihana!! Kiltti kuin mikä ja todella tottelevainen. Ravattiin yli puolet tunnista ja pääsin kokemaan ihan vauhdin hurmaakin ja onnistumisen iloa. Ravattiin ihan hyvällä vauhdilla ympäri maneesia, oli mahtavaa kun pystyi hallitsemaan todella hyvin hevosen menoa ja jotenkin oli taas semmoinen parempi tuntuma heppaan. Laukkaaminenkin onnistui, mutta ainakin toistaiseksi toi ravi on mun laji niin radoilla kun selässäkin =). Seuraava tunti onkin jo torstaina, mahtavaa! Tässä vielä hieno kuva meidän voitokkaasta Artsystä jota ajattelin mennä kattoon sunnuntaina. Samalla näen meidän Wanna-varsankin, joka nyt sit siirtyi Kaisan hellään huomaan.
Kissanpennut ne vaan edelleen majailee naapurin talon alla. =( Toivottavasti ne pian alkais möyriä sieltä pois että saatais alkaa opettaa niitä ihmisten tavoille ja käytettyä ne lääkärissä. Mä en millään malttais odottaa että näen ne...
Olipas "asiaton" postaus, vaikka oli mulla ihan aprikoitavaakin. Mutta ehkä ens kerralla. =)
joko kevennys ja harjotusravi sujuu hyvin? Ite en pystyny oikeen koskaan istuun rennosti harjotusravissa kun jännitin ristiselkää liikaa :P
VastaaPoista