Kaaosta ja sen semmosta

Voihan paperisota, mä sanon vaan....
Saan viimeinkin laittaa työtöntyötön-lapun menemään. Siis sellaisen, josta olisi oletettavissa ihan rahaa, eikä tuommoista "ei me sulle mitään makseta kun sait lomarahat"-päätöstä. Olisin saanut laittaa lapun menemään jo lokakuun vika päivä mutta kun olin töissä 15.-31.10 välisellä ajalla, niin jouduin odottelemaan palkkatodistusta hakemuksen kaveriksi. Repalla kun tuo palkka tulee aina kaks viikkoa jälkikäteen. Todistus tuli tänään ja hakemus postiin siis. Sain soittaa verotoimistoonkin, kun tajusin (ihme, että tajusin. Yleensä mun veroasiat menee loppuvuonna aina ihan käsille) ettei veroprosentti tule millään riittämään loppuvuodelle. Ja johan se sitten pomppasikin 11 prosenttiyksiköllä ylöspäin... Jotenkin luulen, että se muidu laski hivenen väärin, koska tuloero nyt ei kuitenkaan ole kuin tonnin luokkaa aiempaan nähde... Noh, tulee sit ens vuonna taas palautuksena, jos tulee.
Mutta oikeesti. Olis ollut aika hirveetä, jos olis joutunut oikeesti tän kaks kk elämään pelkillä Repan maksamilla taskurahoilla noista vähäisistä tunneista mitä Hempassa/kylpylällä olen tehnyt. Onneksi tilanne on ollut sellainen, että olen voinut odotella tota ekan lapun lähettämistä, mutta tiedän että varmaan suurimmalla osalla ei niin hyvin asiat ole. Millä nuo liitossa kuvittelee että ihmiset elää?? Joku tolkku tohonkin pitäis tulla, ettei tarvis odotella ylimääräistä kahta viikkoa yhden hiton palkkatodistuksen takia! Nyt on hiukan surrealistinen fiilis, kun tajusin, että seuraavan lapun saankin laittaa jo tän kuun vika päivä, kun mulle ei ole tulossa palkkaa 15.11.-30.11. välisellä ajalla. Ei siis tarvi oottaa joulukuun 15. päivään asti palkkatodistustakaan. Pitäiskö mun nyt sit olla iloinen että saan laittaa lapun ajoissa vai surullinen siitä, että mulla ei ole työtunteja loppukuusta? Hmmmm....

Viikonloppu menee viinaa myydessä, pikkujoululaisia kaitsiessa. Ah kuinka v....n ihanaa. Sunnuntaiaamuna klo 7 lähtee meidän lento sinne Kyprokselle. Nukun siis koneessa, koska tod näk pääsen lauantaiyönä töistä kolmelta ja neljältä pitää lähtee kentälle. Pitäs varmaan jotain pakata (???) koska huomenna tullaan raveista klo 18 maissa ja työt alkaa klo 19.30. Eli en ehdi huomenna pakkailla. Jotenkin ei vaan ole yhtään semmonen fiilis, että mihkään lomalle olisi lähdössäkään niin ei istu ajatuksiin ruveta miettiin mitään mekkoja ja sortseja. Ihme homma! Kai tässä on vaan niin paljon asioita meneillään etten yhtään ole ehtinyt orientoitua lomailuun. Tai ehkä mä olen lomaillut tässä liikaa? No hyvä puoli on siinä, etten ole ehtinyt panikoida lentoakaan ollenkaan! Mietin, jos uskaltaisin jättää kemikaaliset paniikinpoistajat kotiin, mutta ehkä mä nappaan yhden kentällä niin tulee ainakin uni koneessa. Ja ei ole sit kiva jos iskee paniikki takaisin tullessa.

Veikkaan kyllä, että on vaan aika härdelli meneillään eikä siks oo ehtiny mitään matkoja funtsia. Saatiin tänään uuden kämpän avaimet, kai se on pakko uskoo, että Parolasta lähtö lähenee. Onneksi! Täytyy sanoa, että paljon olen oppinut ihmisistä näiden kolmen vuoden aikana ja myös sen, ettei rivariasuminen todellakaan ole mun juttu... Se piirre itsessäni, etten oikein diggaile vanhuksia, on vaan voimistunut. Alan varmaan olemaan siis ikärasisti pikkuhiljaa?

Uuno-mies kasvaa ja söpistyy. Siitä on tullut varsin verraton pikkuhurmuri. Se rakastaa ihmisiä, varsinkin lapsia, ja eläimiä ylikaiken ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Se osaa jo istua ja odottaa nätisti kun käsketään, tottelee luokse-komentoa ja osaa antaa tassuakin (pakko sille oli jotain huvejakin opettaa... =)). Pärjäilee yksinkin jo kotona kun on, tosin lyhyitä aikoja, ollut. Ei juuri perään vingu. Pentujärsiminen ja se vähäinenkin räksytys on saatu karsittua ja koiruli on varsin tottelevainen yksilö. Ja niin mamman perään... <3

Huomenna tosiaan raveihin Lahteen. Kivaa!

Baibai nyt sitten viikoksi, kattellaan niitä lomakuvia sit kun tulen =)