perjantai 26. helmikuuta 2010

Pako

Onneks loppui toi kotonamakuutus. Pääsin viimein töihin. Oikeesti, mahtavaa. Melki kaks viikkoa kotona tekee ihmisestä mielenvikaisen. Varsinkin jos siinä välissä oleva viikonloppu on pelkkää alkoholismia. Saattaa toki olla, että mielenvikaisuuden muodostumiseen vaikuttaa, että tuijottaa Paon viimeisen tuotantokauden kolmessa päivässä. Oli kyllä typerä tuotantokausi, viimeiset neljä jaksoa oli pelkkää pitkittämistä. Ei tule ikävä.

Se ois taas viikonloppu mutta nyt otetaan kyllä iisisti. Jamppa on vuorostaan hiukkasen kipeenä joten jää tämäniltaiset kekkerit väliin. Käväistään Leena-ystäväni kanssa tuijottamassa Trackersin viimeinen peli ja sit kotia kiltisti. Kai se on annettava periksi ja kattottava se Suomen lätkämatsikin. Rekkapenakin saapui reissultaan tuliaisena muutama pottu viiniä jotka tarvis hakea pois. Ehkä yhden voisi korkata niistä. Mutta vaan yhden. Se on kyllä aina vähän extremelaji, jos meillä on useampi pullo viiniä kotona... Onneks kummankaan ääni ei kestä Singstar-maratonia, joten ehkä se ei pääse repeämään käsistä. Jos vielä pitäisi alkaa naapurien kidutukseen Singstarin muodossa niin menishän ne viinit, kaikki. Selvinpäin se hoilottaminen on paljon kurjempaa, viini saa lauluäänenkin kuulostamaan PAAALJON paremmalta. Itselle. =D.

Ens viikko on iltavuoroa joten on aikaa tehdä kouluhommiakin pois. Hyvä sinänsä, koska tossa kipeenä maatessa en saanut tehtyä kun yhdet matikantehtävät ja rästiin jäi essee ja pari graafisen suunnittelun hommelia. Noh... ens viikolla sitten.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Keli on tommonen ja minä oon tämmönen

Olo on yhä ihan plääh mutta kattokaa tonne ulos!! Aurinko uhkailee keväällä jo aika vahvasti. Keittiön mittari näyttää nollaa auringossa ja Incan huoneen mittari -13 varjossa. Eli kyllä se lämmittää jo! Tällaisella kelillä sisäinen hiihtäjä herää jopa meikäläisellä ja kaikki ne ala-asteen kammot hiihtotunnit unhoittuu. Onneksi olen vielä kuumeessa ja röhässä niin ei ihan valloilleen pääse moinen mielen vinksahdus. Ihan mahtava aurinko, on kyllä sua ollutkin jo kauhea ikävä! Nyt sulatat noi lumet äkkiä poies ja semmoinen parikymmentä astetta plussaa niin jo alkaa taas elo maittaa. Kyllä. Neljänseinän sisäinen elämä alkaa taas tehdä tepposet mun mielenterveydelle muutenkin kuin väittämällä että hiihtäminen voisi olla ihan kivaa.

Sen verran sekoilin tossa aamulla (aamu: klo 11.25) että otin kahvikupin (saavin) ja puin pyjamani päälle villaa ja crocsien sisään villasukat. Heitin huivin kaulaan ja pipon päähän ja painuin kuistille. Seisoin siellä kymmenen minuuttia. Hain lisää kahvia ja seisoin toisen kuudesosatunnin. Yhteensä melkein puoli tuntia vaan seisoin tuolla kuistilla. Morjestelin naapurit ja hörpin kahvia. Ei ollut YHTÄÄN kylmä! Päinvastoin, naama oli ihan kuuma kun olin sen puolisen tuntia ottanut talviarskaa. (Hih, siinä olis pomolle selittämistä kun olisin vielä naamani polttanut! Juu juu, saikulla olin... =)) Ja saipahan naapuritkin lisää päiviteltävää. Siellä se hullu seisoo pihalla, varmaan kyttää meidän tekemisiä... Sori vaan, en kyttää. Joillain tässä taloyhtiössä sentään ON oma elämä. =D

Tältä näyttää meidän lumenvaltaama kuisti helmikuun talviarskassa:






Mahtavaa viikonjatkoa kaikille!

maanantai 22. helmikuuta 2010

Pikapika

Ihan vaan tulin ilmoittautumaan että elossa ollaan. Viikonloppu oli aika raskas, mutta ilmeisesti olen jotain oppinut koska morkkista en ole vieläkään tavannut =). Sen sijaan jo lauantaina sain sanoa hei hei äänelleni ja sunnuntaina se olikin sitten täysin kateissa. Kurkku ei paljon kipeämpi voisi olla vaikka se olisi poikki.
En saa happea kun on kurkku niin turvoksissa ja keuhkot huutaa hallelujaata. Kävin tänään tohtorissa pihisemässä ja sain penisilliiniä ja yskänlääkettä. Ei mua kauheasti yskitä, mutta keuhkot on täynnä juttua. Keuhkoputkentulehdus on sitten mullakin! Samoten on äänihuulet tulehtuneet, tietenkin. Ne tulehtuu aina.

Harmittaa niiin törkeesti olla vaan taas täällä kotona. Ensin viikko Iran kans ja nyt sitten omia keuhkoja parannellessa. Morkkikset iski sitten siitä, kun täl tavalla lusmuilen kotona kaiket viikot. Onneksi pomoni kyllä kuuli äänestäni, ettei sillä töitä tehdä.

Nyt menen kuumaan kylpyyn. Illalla olis ollut viestinnän luento mutta skippaan. Kuumemittari oli sitä mieltä.

Snif ja kräh kaikille.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Perjantai. Jee.


Paluu arkeen koitti mukavasti näin perjantaina. Ja viikonloppu on tietenkin vapaa =).
Ira meni tarhaan aamulla, jo se kyllä sinne kaipasikin kovasti. Ja sitten alkaa kaksi iskäviikkoa, eli tytöt tulee meille vasta kahden viikon päästä. Nyt olikin pitkä pätkä lapsia takana, kun otettiin nuo vaihtariviikot väliin. Ensin oli siis molemmat neidit meillä, sitten Ira lähti viikoksi isälleen ja Inca jäi meille. Sit taas viikoks toisinpäin. Sit ne olikin kaks viikkoa meillä putkeen. Iralla alkoi jo iskäikävä vaivata eilen, ei kai sitä hullukaan mua kolmea viikkoa putkeen jaksaisi =). Oli vaan aika jännä silleen, kun se on oikee Äitin Tyttö, eikä aiemmin ole iskää paljon kaipailtu. Ei se kyllä noiden tappelemiseen mitään auttanut, että olivat kaks viikkoa eri osoitteissa. Molemmat oli sitä mieltä että järjestely voisi olla pysyvä, ettei "KOSKAANIKINÄ tartte nähdä tota idioottia enää". Toivottavasti joskus oppivat arvostamaan sitä, että on sisarus. Kiusasin niitä, että mitä jos iskä ja Jenni saa vielä pari yhteistä lasta ja me kanssa niin sit niitä sisaruksia olisi kuusi. Että olkaa iloisia siitä, että teitä on vaan kaks! =). Ei auttanu. Kumpikin oli valmis vaihtamaan toisensa vaikka välittömästi pois...




Nämä talvipakkaset vie mut aina henkisesti tonne Thaimaan auringon alle. Toi kuva oli pakko laittaa kun löysin sen tuolta kansiosta. Siinä Ira aloittelee tankotanssijan uraansa Pattayalla. Varmaan joku kukkahattutäti tästäkin peliverkkarinsa pistäisi palasiksi, mutta siinähän saksii sitten. Ira halusi nähdä, mitä baaritiskin takana on ja tytöt nosti sen sitten tohon tankopöydälle (siellähän siis JOKA baarissa on tanko. Kukaan ei silti vältsysti strippaa, vaan ne tykkää tanssimisesta) ja tanssittivat Iraa.
Oli oikeasti hauskaa siellä, kun kuljettiin tyttöjen kanssa. Varsinkin Ira aiheutti kauheasti ihastusta siellä, koska se opetteli ensi töikseen sanomaan "kopunkaa" (kiitos) ja "savallii" (hyvää päivää) ja niitä se sitten hoki kaikille. Tuossa baarissa käytiin usein limulla kun se oli meidän hotellin lähellä ja nuo tytöt kovasti aina halusi Iraa silittää ja laittaa sen tukkaa. Yksi osti Iralle Hello Kitty -pinnejäkin, kun sillä oli päällä semmoinen Hello Kitty-mekko. Kauhean sydämellistä ja ystävällistä menoa kaiken kaikkiaankin. Käytiin me tyttöjen kanssa pedikyyrissä ja manikyyrissäkin pari kertaa =D.

Mulla on huomenna Vapaa Päivä. Jani lähtee pelaamaan päiväksi ja illalla sillä on saunailta. Saan muhia ihan yksin. Oikeesti, odotan niiiiiin kovasti sitä. Tässä on tullut oltua niin saatavilla monta monta viikkoa eikä yhtään "omaa aikaa" jolloin voin tehdä tai olla tekemättä mitä lystään. Joskus on vaan saatava olla ihan yksin oman pään kanssa. On sitten taas ihana olla toisenkin kans, kun on saanut hetken nollata itsekseen. Aamulla tosin herään varmasti aikaisin, koska Jamppa aikoo katsoa Suomen pelin joka alkaa klo 7.00. Tuskin nukun, koska tiedän mieheni sohvavalmentajan taipumukset. Uskon, että Jalonen kuulee Känädään asti herran peliohjeet... Mutta kun se lähtee pelaamaan klo 10.00 niin minä painun takas maate. Tai sitten en, mutta olen ja MUHIN! Illalla olisi työpaikan kemut ja ystävieni Hannan ja Hannan tyttöjen kekkerit. Työpaikan kemut jää väliin ja menen tuonne Hannojen pileisiin, kun siellä on kerta seksiväline-esittely =D. Vaikka kieltämättä houkuttaisi nämä duunipileetkin, koska luvassa on kuulemma aikuisviihdealan ammattilaisen shöy... Enpä vielä osaa kyllä arvata, kuka tekniikan puolen tyypeistä on moiseen lupautunut =D.

Käyn kyllä tänään jo pitkäripaisessa palkkapäivän kunniaksi. En muista koska olisi tehnyt näin paljon mieli alkoholia. Oikeesti. Semmoset kunnon tumut päälle, kauhea määrä kaikkea sekaisin ja hirveä morkkis seuraavalle päivälle (viikolle), siinä sitä tavoitetta. =) Ainakin pari kuoharia, ISON ginipullon ja ehkä mustikkalikööriä. Aloitan heti tänään kun tullaan kurkkimasta Janin siskontyttären poikaa. Niin, että jos musta ei kuulu viikkoon mitään, niin se tarkoittaa vaan sitä, että olen onnistunut tavoitteessani ja morkkis on niin kova etten pysty edes tänne kurkkimaan kuolematta häpeään.

Kippis ja Kulaus =)!!

torstai 18. helmikuuta 2010

Terve se on

Lapsi on terve kun se leikkii... Ja tuo prinsessa (piru) kyllä leikkii. Tänään se oli ihan seinillä koko aamun jo ja oli painelemassa pihalle yökkärissään. Kun kerta aurinko paistaa! Sain aika kauan perustella miksi se ei vielä voi ulos mennä. Sitten ehdotettiin että no mennään sitten kylpylään. Eihän me nyt sinnekään voitu mennä, tuo alkaa yskiä heti kun vähän hengästyy. Kotona sitten pyörien meni aamupäivä. Onneks tämä kymppiäiti keksi, että siivoaminen on erittäin hyvä keino kanavoida energiaa. Pistin tytön siivoamaan huoneensa. Kummasti alkoi energiataso hiipua... :)

Nyt tultiin kaupungissa piipahtamaan. Esiteini halusi HenkkaMaukasta jotkut housut niin sinne hänet sitten kuskasin. Tultiin Heseen syömään ja nyt nuo tappelee tuolla leikkipaikassa. Itse teeskentelen ettei ne ole mun, juon kahvia ja bloggaan. Kymppiäitiys kunniaan!

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kymppiäitin pörhistelyjä

Pitäisikö tuo vaihtaa koko blogin otsikoks? No, en taida kun tähän mun elämänmenoon mahtuu aika paljon muutakin kun äitiys. =)

Mutta hei! Arvatkaa mistä just tulin? Ruokapöydästä! Juu-u. Tein sitä lohta ja jälkkäriksi porkkanakakkua ja sumppia. Koska lopputulokset maistui makoisalta, taidan tänne pistää vähän ohjetta ja kuvatuksia.

Oiva Lohi(tander)
* Puolikas lohifileenköntti, semmonen puoli kiloo on aika hyvä, riippuu paljonko on syöjiä.
* Sitruuna, ihan kokonainen
* Smetanapurkki
* 2.5 dl mukakermaa (oman painoindeksin ja peilin kestävällä rasvaprosentilla, meillä se oli tänään 7%)
* Tillinippu, vähempikin riittää kun koko ruukullinen
* Sitruunapippuria, suolaa, mustapippuria, chilijauhetta, sokeria, viisi senttiä sinappia

Keikauta lohi selkänahalleen vuokaan. Puristele sitruunamehu päälle. Hiero suolaa (haavoihin?) ja mustapippuria lohiparan lihaan.
Sekoita smetana ja mukakerma toisiinsa ja lisää joukkoon sitruunapippuria, lisää mustaapippuria, suolaa, chiliä, teelusikallinen sokeria ja se viisisenttinen sinappi. Sekottele tasaiseksi ja kippaa lohen ylle. Varmista lohen tukehtuminen silppuamalla tilliä kasapäin päälle. Sitten vaan foliota päälle (tai kansi) ja uuniin 175 asteeseen kolmeksi vartiksi. Kivan kirpsakkaa! Itte väänsin kalan kaveriksi mokkoa elikkäs pottumuusia. Ja koska leikin kevytkokkia jo tuon mukakerman kanssa niin lätkäytin mokkoon 150 grammaa VOITA! Oli hyvää. =)

Tässä on Oiva Lohitander saunasta tulleena:




Ja sitten se porkkanakakku. Mä en ikinäkoskaan malta tehdä mitään ruokaa tahi muuta kokattavaa ohjeen mukaan. AINA pitää hifistellä. Niinpä alla oleva ohje on mukaelma ainakin kahdeksasta eri porkkanakakusta. Ihan hyvää tuli mutta miksi oi miksi laitoin tuota inkivääriä vaikka vaisto käski jättää pois??? Ens kerralla en laita, en tykkää inkivääristä muutenkaan.


Tiijjan Porkkanatorttu

8 dl porkkanaraastetta
1,5 dl mantelirouhetta
4,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria (tää oli hifistelyä. Varmaan kelpaa 3,5 dl normisokeriakin)
4 munaa
1 tlk ananasmurskaa (suosittelen valuttamaan ensin...........!)
2 dl öljyä (ens kerralla koitan voilla...)
3 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl inkivääriä (ei olisi pitänyt...)
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa

PÄÄLLINEN:
400 g eli kaksi purkkia Philadelphia-tuorejuustoa. Varmaan käy joku muukin.
2 dl pölysokeria (tomusokeria suomeksi)
1 1/2 rkl sitruunamehua
2 tl vanilliinisokeria (hifistelyä. voi jättää pois)

1. Surauta sokeri(t) ja munat kunnon vaahdoksi. Öljyn voipi vispata joukkoon lopuksi
2. Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, mausteet ja mantelit keskenään. Nostele varovarovasti munavaahtoon.
3. Porkkanat ja ananasmurska kanssa varovasti tuonne taikinaan. Itse oikaisin ja laitoin vuoron perään jauhoseosta ja porkkana-ananasta. Tuumasin, että oli helpompi nostella kun ei mene taikina liian kuivaksi.
4. Uunipellille vaan tasaiseksi levyksi. Uunita 175 asteessa ja semmonen 50-60 minuuttia.
5. Annahan jäähtyä äläkä mene sorkkimaan ja mävähänvaanmaistelemaan!
6. Tee päällinen sekoittamalla ainekset. Jos torttua on vielä jäljellä uunipellillä, niin levitä täyte. Jos ei, niin vetele täyte sellaisenaan napaasi. Tapansa kullakin!
7. Keitä sumpit. Syö torttua sumpin kanssa.




Maukasta päivää!

Kymppiäiti-päivä

Tänään on herätty jo 6.45, selvitty aamutoimista esiteinin kanssa ilman loppuperheen heräämistä, viskattu esiteini kouluun ja käytyä aamusumpilla Annilla. En raatsinut mennä kotiin suoraan koululta, ettei porukka heräis, joten Anni sai taas aamukahviseuraa. Kotona olin yhdeksältä ja Jamppa lähti töihin.
Me ruvettiin prinsessan(toistaiseksi vielä ei yhtään piru) kanssa leipomispuuhiin. Nyt on porkkanakakku uunissa, saa nähdä mitä siitä tulee. En ole koskaan ikinä leiponut sellasta ennen... En muutenkaan ole mikään jauhopeukalo, toi ruuanlaitto on enempi mun juttu ja suolaiset leivonnaiset. Onnistun peruspullistakin tekemään tappavia heittovälineitä ja kääretorttuun käärityt täytteet pursuilee pihalle. Täytekakku just ja just onnistuu jos ei tarvi itse tehdä pohjaa =). Niinpä meillä lähes poikkeuksetta tarjolla olevat leivonnaiset on kaupan pakastealtaan antimia =). Ruoka sen sijaan on pyhä asia. Pitkin hampain joudun myöntämään, että laiskuus (vai järki?) on saanut mut, paatuneen puolivalmistevihaajan, käyttämään valmiskastikkeita, keittoja ja muita elämää helpottavia juttuja. Omatunto soimaa, mutta kelloa kun katselee ruokaa laittaessa niin johan helpottaa! Ennen oli ihan pakko tehdä bearnaiset ja hollandaiset sun muut alusta loppuun itse, mutta nykyisin -en viitsi. Paitsi jos on aikaa enempi kuin se normaali vartti. Sitten kyllä väännän! Niinpä päätin tänään leikkiä Tiian Keittiössä-leikkiä ja väkertää lohesta ja valkoviinistä jotain herkkua =). Lopputulosraportti seuraa ehkä myöhemmin.



Leikittiin eilen muutenkin kymppiperhettä. Jätettiin muksut kotiin (no, ei niin kymppiä mutta en ihan oikeesti jaksa niiden kanssa käydä kaupassa jos sieltä pitää ostaa muutakin kun leipää ja maitoa) ja suunnistettiin Viikottaiselle Saalistukselle Lidliin. (Me käydään kerran viikossa kunnolla kaupassa ja silloin sieltä hankitaan kaikki viikon tarvikkeet ja uuvahtaneet kuivakamppeet.) Se on kyllä taivahan tosi, että hintaero perussivaan on aika hemmetin suuri! Meillä meni 90 egee kauppaan ja siinä oli IHAN kaikki mitä nelihenkinen perhe lisättynä kahdella kissalla viikon aikana syö ja tarvii. Maidot, piimät, leivät, leikkeleet, juustot, ruokatarpeet, sampoot, hoitoaineet, pesuaineet, mausteet, pakasteet, kissanruoat, muutama bisse jne. Neljä muovikassillista! Ollaan kerran tehty vertaileva kauppareissu Valintalatoon kuitin kanssa ja todettiin, että jos Hitlerin valintaan menee satanen niin Valintaladossa menisi sataviiskymppiä. Ja siihen sisältyy henksualennus!!

Illalla Kymppiäiti paistoi lettuja kauhean kasan ja nelosen loppuperhe jätti yli puolet syömättä!! WTF?? Aina ne valittaa, kuinka mä teen liian pienen lättytaikinan ja ne loppuu kesken. Sitten kun otat neuvosta vaarin ja tuplaat taikinan niin lopputulos on +-0. Turhaan tuplasin. Saamari.

Illalla kävin piruuttani kurkkimassa koulun sivuilla. Meinasin lentää ahterilleni. Mun markkinoinnin perusteet-kurssi oli arvioitu jo (hikarina tein kaikki tehtävät välittömästi vaikka palautusaikaa olis ollut toukokuun loppuun) ja tadadaa: SAIN VITOSEN!!! Jo toinen täyspotti koulussaoloni aikana. Oon niin iloinen. =D =D Laskin myös kaikki tänä vuonna kertyvät opintopisteet ja lopputulos oli 121 op. Tavoite oli 67. Tuplasin lättytaikinan lisäksi senkin. Jäljellä olisi siis alle 90 op. JOS jaksan pitää tämän tahdin yllä, niin ensi vuonna, tokalla siis, saisin kaikki oopeet suoritettua, voisin kesän ja syksyn tehdä opinnäytetyötä ja valmistua jouluksi 2011. On siinä ehkä liian isot tavoitteet mutta yrittää sopii. Ja jos se venyy kevääseen 2012 niin olen silti tyytyväinen. Koulun kokonaiskesto olisi sittenkin vasta 3 vuotta kun aikaa olisi 4,5 vuotta varattuna. Koulu menee siis oikein oikein oikein kivasti.

Nyt pitää mennä leikkimään My Little Poneilla. Tahdon olla semmoinen lila jolla on siivet ja jos en ole nopea niin prinsessa ehtii viedä sen ja sitten siitä tulee taas Piru. =)

Palataan porkkanakakun kera. =)

tiistai 16. helmikuuta 2010

Nenäsuihketta ja piippua

Ei ollut keuhkokuumetta, kiitos kun piditte peukkuja! Keuhkot huutaa kyllä liman alla ja ahdasta on hengittely neidillä edelleen. Lisää Ventolinea ja lisäksi nenäsuihketta. Onneksi prinsessa(piru, taas) on hyvin tottunut erilaiseen lääkitykseen (kiitos siitä kuuluu 26 korvatulehdukselle) ja tietää, että lääkkeet on vain avuksi.

Se kyllä syö miestä ja naista, että käytiin Turengin arvauskeskuksessa reilu viikko sitten, eikä siellä viitsitty edes kuunnella keuhkoja vaikka mainitsin tuosta keuhkokuumealttiudesta (ja näkee ne sen koneeltakin jos vaan viitsivät katsoa). Sain vaan saikkulapun käteen ja käskyn mennä kotiin. Nyt sitten on tulehdus saanut jyllätä rauhassa tuon pienissä ja jo valmiiksi kovia kokeneissa keuhkoissa niin tietää sen taas, ettei tästä ihan heti parannuta. Onneksi käytin vielä tytön tuolla Pertillä, vaikka se kallista lystiä onkin. Sainpahan rauhan mielelleni ja tiedän ainakin että on tutkittu. Ja lääkkeitä. Ja tytölle ajan allergia- ja astmatesteihin. En edes halua ajatella kuinka kalliit ne kokeet on mutta pakko ne on ottaa. Mitään ongelmaa ei olisi, jos saisi rahat takaisin vakuutusyhtiöstä eli.... JOS exä olisi viitsinyt mullekin ilmoittaa, että on irtisanonut tyttöjen sairasvakuutukset!!!! Ne oli sen nimissä ja kun vaihtoi vakuutusyhtiötä niin samalla katkesi tyttöjen vakuutukset. Näin sen verran punaista, etten alkanut kysellä, että mihin osoitteeseen alan jatkossa lähetellä Iran lääkäri- ja lääkelaskuja. Hieman ihmettelen, onko se saanut Iralle kunnollisen vakuutuksen, kun sillä on tuo keuhko- ja korvasairaushistoria!! Mikä uusi vakuutusyhtiö muka korvaa noista aiheutuneet kulut jatkossakin nollan euron omavastuulla?? Harmittaa hirmusti. Ajattelin kyllä soittaa sinne entiseen (meidän nykyiseen) vakuutusyhtiöön ja kysellä onko mahdollista palauttaa vakuutus ennalleen mutta mun nimiin. Me maksetaan kuitenkin pilvin pimein erilaisia vakuutusmaksuja ko. yhtiölle joten uskallan toivoa pienenpientä joustoa sieltä suunnasta. Murr!

Tänään olisi illaksi tiedossa johdon laskentatoimen verkkoluento. Jippii. (Ironiaa). Taidan käydä matikankirjan kimppuun ja toivoa että luento sisältää jotakin sellasta jota jo osaan tai jonka opin omin avuin eikä siihen luentoon tarvitsisi osallistua. =) Jamppa-pamppa menee pelaamaan illalla ja tytöillä on kylpypäivä joten olisi mulla oikeasti kyllä aikaa vähän sivistää itseäni matikankaavoilla. Mutta kun ei kiinnosta _yhtään_.

Onneksi koulu lähetti tänään mulle tiedon, että JÄLLEEN yksi kurssi on hyväksiluettu! Yllättäen, matikkaa sekin =). Vähiin käy matikat (ja sillit) hihhih.

Tuo oli selvä merkki siitä että tämä poistuu. Palaan taas.


PS. Käveltiin lääkärireissulla kampaamoni ohi. Tahtoisin kovasti tehdä tälle reuhkalle jotain. Totuushan on se, etten sitten hääviikon ole käynyt kampaajalla ja sen kyllä huomaa. AINA lätsä päässä joka paikassa. Pienenpieni unelma heräsi, josko keväällä kävisin laitattamassa takaisin pidennyksen. Ikäänkuin kesätukaksi. Reilun vuoden aikana on a) otettu pois pidennykset jotka oli päässä kaksi vuotta (Stansta: kauhulla luin sun kokemuksia teipeistä. Mulla ne pysyi todella hienosti,parhaimmillaan 2 kk ilman että yksikään irtosi!) b)leikattu puolen sentin sänki c) värjätty blondiksi d) leikattu uudestaan puolen sentin sänki e) kasvatettu häätukka. Nyt tarttis taas tehdä jotain.

MUOKS: Kävin koulun sivuilla ja ihanaaaaaa: LUENTO ON VASTA TORSTAINA!!! Jee, saan laiskotella. Pah. Alan lyhentää parit farkut ja ompelen (viime kevääksi ostetut)kevätverhot loppuun. Jotainhan se on järkevää tänäänkin tehtävä. =)

Hei, olen Tiia ja olen blogiaddikti

Mä otin vaikutteita "noilta muilta", ks. kommentit aiemmissa postauksissa, ja olen ihan villiintynyt tähän bloggaamisen maailmaan. Hassua! Aiemmin tämä oli lähinnä pahimpien höyryjen poistopaikka, mutta nythän hokasin, että tänne voi tosiaan kirjoittaa ihan mitä vaan =)! Tosin, olisi ehkä hyvä opetella käyttämään tämä Bloggeria ensin. Hannele vinkkasi, että jos sallin muidenkin kuin bloggeribloggaajien kommentit niin homma toimisi paremmin. Se pitäISI nyt olla kunnossa! =D

Stanstan arvontaan sain armosta onneksi jo toisen lipukkeen, mutta lupasin yrittää silti linkittää hänen sivunsa tänne. En ole aiemmin Stanstan arvontoihin osallistunut (70 000 lukijaa, hirmuisen hieno suoritus!!) joten en ole varma, riittääkö tuo linkitys jatkossa saamaan lisäarpoja? =) Palkinnot on tähän asti ollut niin hienoja että pakko on osallistua =). En kyllä ole eläessäni mitään voittanut, en edes perjantaipulloa töistä. Jos joskus käy niin että sen voitan, on sille kertynyt niin paljon arvoa, ettei sitä vaan raski juoda (arpalippu maksaa 1 e/viikko. Olen osallistunut alusta eli syksystä asti enkä KERTAAKAAN ole voittanut. Meillä osallistuu arvontaan alle 10 hlöä...).

Nyt kipinkapin suihkuun (kirjoitin ensin tohon että sänkyyn! Mitä ihmettä???) ja sitten Prinsessan (tänään jo huomattavasti vähemmän Pirun) kanssa lääkärille. Pitäkää jooko peukkuja ettei ole taas keuhkokuume!

maanantai 15. helmikuuta 2010

KÄÄK!

voi itku ja hammasten kiristys! katsaus viime vuoteen näyttää menneen kuvien osalta ihan käsille vaikka MONTA kertaa varmistin että kuvat on oikeat ja näkyy oikein. Ei tunnu näkyvän vai onko vika tässä että tulin kurkkaamaan puhelimella? Jamppa surffaa netissä (www.hippos.fi) joten en nyt pääse sieltä tarkistamaaan. Jos on väärin niin sitten on. Tänään en jaksa korjata enää, tyyny huutelee siihen malliin. Jos huomenna sitten. Samalla lupaan tutustua tämän blogin käytön opettelun viimeinkin. Siirsin huomiselle sujuvasti myös pölykoirahäädön ja pari muuta semmoista juttua, yllätys... :)
Ja jotta ei mene pelkäksi valittamiseksi niin sanon vaan että olen niin TYYTYVÄINEN että luin sen blogin mitä eilen mainostin. Kiitos ja kumarrus kaikille teille jotka kommenttini jälkeen tulitte kylään! On ihan _mahtavaa_ kuinka pieni maailmani onkaan suurentunut jo nyt! Kiitos kiitos ja kiitos!

Vuonna 2009

Tammikuussa, 5.1. matkattiin Thaimaahan. Tytöt oli kaksi viikkoa mukana, ja sitten lähtivät Janin siskon perheen kanssa takaisin Suomeen. Me jäätiin sinne vielä kahdeksi viikoksi. Pyörittiin Pattayalla ja Koh Sametilla. Kotiuduttiin 4.2.2009. Tahdon takaisin pian!!!







Helmikuussa aloitettiin heti tämä kun tultiin kotiin:


Oli aika ei-mukava lasku takaisin arkeen. Samaan syssyyn vaihtui duunipaikkakin joten:

Hei hei Aulanko!

Maaliskuu oli pelkkää remonttia. Yök.



Huhtikuussa sai sentään jo vähän sisustaa uutta kylppäriä. Sinne hankittiin mm. nämä:



Myös polttarit vol.1 oli huhtikuussa kivassa kylässä nimeltä Sastamala kera ihqun DD-kerhon:


Tukan väri vaihtui hetken mielihäiriöstä:


Huhtikuussa oli myös Finlandia-ajo ja muuta hevostelua:


Toukokuu:
Kaamea, hirveä loppurutistus, taistelu raksafirmaa vastaan ja viimein sai TV2 kuvata meidän uutta kylppäriä:






Talviturkki lähti ennätysvauhtia, kiitos Selman:

Artsy voitti upeasti ravilähdön Kuopiossa, kuva ei ole autenttinen, mutta heppa on:


Kesäkuu:
Hmmm... mitä tapahtui kesäkuussa?
Juu. Hevostelua. Veera-ponilla ratsastusta (auts) ja Artsyn hyvät sijoitukset lähdöissään. Häiden suunnittelua jo täydellä teholla, ja tietenkin: Kissapesueen lisääntyminen! Ihanat poikaset syntyivät meidän nyt jo edesmenneelle Raksu-kisulle ja kaksi niistä sai kodin meiltä ja kolme muualta.
Niin ja oli polttarit vol.2 Hauskuutta kerrakseen!
Polttariseurueelle vielä iso KIITOOOSS!!




Veera ja epätoivoinen heppailija:



Kisuvauvat: (Näistä kaksi tulikin kuvattua jo tänään aiempaan postaukseen)





Heinäkuu:
Hääpanikointia. Se taisi mennä siinä. Ei kuvattavaa, ei ainakaan löydy koneelta mitään. Lukekaa heinäkuun blogit, ehkä se kuvastaa panikoivaa morsianta =).

Elokuu
Avioliiton satamassa toistamiseen. Mitähän kuvia tähän valitsis...? Päivä oli maaginen.
Oho!! Mulla ei ole hääkuvia ollenkaan koneella! Vain naamakirjassa ja dvd:llä! Hassua!



Elokuussa rakas elämänkumppanini, kissani Henry the Great lähti pyydystelemään taivaallisia hiiriä kymmenen vuoden iässä. Ikävä on!


Syyskuussa täytin kolmekymmentä. Mietteitä siitä täällä
Ei juhlittu. En ole juhlija oikeastaan muutenkaan mitä tulee omiin kemuihin. Häät ja remppa oli vetänyt tämän perheen talouden aivan kuralle joten ei olisi ollut varaakaan, katotaan sitten tänä vuonna ;). Mummu kuoli, samoin tätini, samoin kaverini. Ikävä on heitäkin. Kissanpennut pääsi uusiin koteihin ja niiden emo lähti paremmille apajille. Meille jäi kaksi pikkuista, jotka nimettiin perinteitä kunnioittaen Roniksi ja Jennaksi. Emo oli Raakel ja edellinen kisuni Henry the Great (Henkka). Voitte pohtia, mistä kissat sai nimensä...
Hei hei Raakel, hei hei mummu ja Päivi ja Rakke.
Kivaa oli se, että koulu alkoi. Kovasti yllätti sinne pääsy. Ja nyt katsellaan jo ensimmäisen vuoden loppua, koulua on lähes puolet suoritettu! Olen ylpeä siitä, etten ole antanut periksi vanhalle koulukammolle vaan olen yltiötunnollisesti suorittanut kursseja. Niitäkin, jotka olisi oikeasti ohjelmassa vasta ensi vuonna.
Niin ja appivanhempien häälahjapiipahdus Montenegrossa valaisi muuten synkän syyskuun. Ihana paikka!

Raakel:


Bar-Montenegro:





Lokakuu:
Kouluakoulua. Töitätöitä. Jotenkin vaikuttaa siltä, että loka-marraskuu meni perinteisessä syysusvassa. Tehtiinköhän me mitään ihmeellistä? Kylvettiin paljon kynttilän valossa ja haaveiltiin uudesta Thaimaan matkasta sitten joskus isona, mutta sen lisäksi? Oli yhdet häät ja hautajaiset. Samana päivänä. En kuvannut kumpiakaan. Oli myös ystäväni Jaanan polttarit, niistä yksi, huonolaatuinen kuva:


Marraskuu
Samaa kauraa. Ei edes kuvia.

Joulukuu
Tytöt oli kaksi viikkoa isällään joten oli jotenkin turhauttavaa tehdä joulua, kun en ole varsinaisesti jouluihminen. Jouluisin iskee kaamea kaukokaipuu, johtunee aiempien vuosien reissuista joulunaikoihin. Jouluaatto meni kullan kanssa kylpylän tiskin takana ja Aulangon jouluherkuista nauttien. Rauhallista. Muutenkin joulukuu oli tämmöiselle hellehirmulle kauheaa tuskaa, kamala pakkanen!
Mutta se oli ihanaa, että koulu meni hyvin. Luovat kirjoittelut sai hienot arvioinnit ja se jaksaa yhä edelleen lämmittää.

Semmoinen oli Tiijjan vuosi. Kaiken kaikkiaan ihan hyvä. Hymyssä suin voi jo muistella, vaikka toi kevät ja alkukesä kaaoksineen ei silloin paljon naurattanutkaan =).

Kaameita kuvapostauksia

Iran yskä se ei ota laantuakseen, joten vain käväisin töissä aamulla ennenkun Janin piti päästä omien hommiensa pariin. Tehtiin sitten läpsystä vaihto ja tulin hoivaamaan pikkupotilasta(pirua). Nyt Lapsi tuijottaa Simpsoneita deeveedeeltä massu täynnä makaronilaatikkoa joten nyt on äipällä hetki aikaa itselle. Keitänpäs oikein sumpit sen kunniaksi, hetki vaan...
Noinikkää.
Koska en ole hetkeen postannut kuvia, niin tehdäänpäs kaksi oikein pelkkää kuvapostausta. Välitekstein tosin.(Tajusin, idariminä, että puhelimesta saa muistikortin pois. Muistikortin voi asettaa adapteriin ja adapterin koneeseen. Se samperin simpukkaluuri, kun aiheutti tämän teknologia-osaamattomuuden!)

Tässä on hetken ollut niiiiin saamaton kodin suhteen (juu, kuulen oikein, kuinka omatunto soimaa 2,5 v sitten tehdystä lupauksesta että kun sinne muutetaan niin pidän sen ultrasiistinä. Yeah right!)niin rangaistukseksi itselleni tein tupatarkastuksen kameralla. Jos tämä ei saa siivousintoa heräämään niin on se nyt saakeli kumma! En siis alkanut siivoilemaan kameran vuoksi, joten tässä meidän Koti kaikessa kaameudessaan. Siitäs sait, Tiijja!

Kun avaa eteisen oven, näkyy tämmöistä:


Ja kun tulee pois tuulikaapista, niin näky on tämmöinen:


Esiteinin huone, kun käännät katseen vasemmalle (yllättävän siisti!)


Ja oikealla näkyy meidän kodin kruununjalokivi (vaikka katsoisi vaan hintalappua)


Mennäänpäs sinne. Ja kurkataan kodinhoitotilaan:


Voi luoja....Äkkiä pois sieltä! Entäs sitten vessa?


Vietetään hiljainen hetki Heathin muistoa kunnioittaen ja käännytään vilkaisemaan olohuonetta:


Just... Onneksi kuvanlaatu on sen verran huono, ettei pölykoirien päiväjuoksu näy... Katsotaanpas toisestakin vinkkelistä sinne:



Ei auttanut. Keittiöön, mars:


Ja toisesta suunnasta:


Näin meillä ;):


Eteisaulan sormenjäljenottimet:


PikkuPrinsessan(pirun) valtakunta, jossa kissat tykkää kanssa touhuta: (kukahan tuon raivaa???)


Murheenkryyni eli makuuhuone: (Päiväpeittäminen on turhaa. Siniset seinät on kamalat)



Nukkutila toisesta suunnasta, seinälle Jani sai ripustettua nuo palkintoseremoniakuvat. Monta heppaa ja kuskia se onkin ehtinyt jo onnitella =) :



Elpyvä prinsessa(piru), josta kanssa piti ottaa kuva. Kun kerran lupasin, että jotain hyvää pitää aina olla valituksen vastapainoksi:


Ja ne karvaiset lapset, Ron ja Jenna:


Joo... Taidan mennä siivoamaan... Tai en mee. Juo kupin kahvia ja teen toisen kuvapostauksen viime vuotta koskien. Sitten kyllä häädän nuo villakoirat. Ja menen siivoamaan pikkuprinsessan(pirun) huonetta majaleikeistä. Huoh. =)