Mulla on niiiiiin loistofiilikset, että!
Olin eilen Iran ekassa vanhempainvartissa kuuntelemassa kuinka mimmillä on koulu lähtenyt liikkeelle. Kotia kohti suunnistikin sitten maailman ylpein ja onnellisin äiti.
Sehän on tiedetty jo ajat sitten, että tyttö ja numerot tulevat toimeen harvinaisen hienosti. Nyt siitä on sitten ihan todisteitakin. Likka on kuulemma poikkeuksellisen lahjakas matikassa ja erityisesti hahmottamaan asioita ja geometrisesti taitava. Ekaluokan matikka on liian helppoa ja nyt sitten sitä mielenkiintoa ja innostusta pidetään yllä erityisellä pulma-matikkakirjalla, joka on suunniteltu erityislahjakkaille. Se kulkee mukana matikankirjan kanssa ja se saa sitten tehdä niitä tehtäviä varsinaisten tehtävien lisäksi. Ope sanoi, että muuten loppuu likalta matikan kirja kesken ilman joulua kun nyt on jo kaikki lisätehtävät tehtyinä. Toki nuo erot jossain vaiheessa varmasti tasoittuu ja muut ottaa sen kiinni matikassa, mutta on tosi hienoa että sillä on ope joka ruokkii sen intoa opetella matikkaa ja joka haluaa kannustaa sitä ja tukea sen erityispiirteitä.
Myös äikkä sillä on vahva. Sillä on luontainen kyky nähdä väärin kirjoitetut sanat ja lukea nopeasti. Siinä se on kyllä sukuunsa tullut, tuota matikkaneroutta mä en pysty kyllä ymmärtämään näillä geeneillä... =) Nyt se sitten saa lisätehtävänä kirjan, jota se alkaa lukea ja ope sitten antaa tehtäviä liittyen siihen kirjaan. JOsko pysyisi kiinnostus äikkää kohtaankin yllä tällä tavoin.
Muutenkin homma toimii koulussa ja se tietää mikä on oikein ja väärin ja mitä saa tehdä jne. Auttaa opea ja muita, puolustaa jos kiusataan ja näyttää parhaan kaverinsa Eliaksen kanssa esimerkkiä etä tyttö ja poika voi olla hyviä ystäviä. Eli just semmonen ärsyttävä hikaripentu ja open lellikki =D. Joku oli koittanut sitä koulussa vähän kiusata kun sillä oli ollut raidallinen paita päällä. Tyttö oli sille tuumannut että "Kyllä se muakin hävettäis tollaisissa ryysyissä kulkea". Kiusaaminen jäi siihen... Ope nauroi että kyllä häntä säälittää ne, jotka Iraa yrittää kiusata, kakkoseks jäävät pahasti.
Vielä kun Incakin kykenee kaiken murkkuilun keskellä hoitamaan koulunsa loistavasti ja tykkää kovasti myös matikasta ja äikästä sekä bilsasta. Ei tarvitse painostaa lukemaan tai tekemään koulutehtäviä, vaikka selvästi on mulkkuikä jo pahasti päällä. Kuitenkin se on kiltti ja sillä on vahva omatunto, joka ohjailee sitä.
On mulla hianot muksut!!
Ja sekin tuo hyvää fiilistä että lähetään tänään Tampereelle piiiiitkästä aikaa viettään viikonloppua. Mennään Koskikadulle yöksi ja treffaan serkkuni Marian, jota en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Puhelimessa ollaan kyllä puhuttu ja sättäilty facessa mutta naamatusten ei olla nähty iäisyyksiin. Ihan mahtavaa!
Ja illalla syömään hyvin ja viettään laatuaikaa murusen kanssa.
Niin että hyvää synttäriä mulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti