perjantai 9. syyskuuta 2011

Katse kohti tulevaisuutta



Siinä on meidän perheen karvaisimmat miehet katselemassa ulkomaailmaa. =)
Meilläkin alkaa viimeisiä viikkoja vedellä tässä asunnossa. Ihan mukavaa ajatella, että kohta saa laittaa omaa kotia -ja maksaa myös. Meillä kävi siinäkin mielessä hirmuinen tuuri että myyjätär (asunnon entinen omistaja siis) on ihan käsittämättömän mahtava tyyppi. Ollaan tässä tutustuttu ja Facen kautta juteltu ja kävin keittiötä mittailemassa remonttia varten. Potkaisi melkoinen onni että sain asuntokaupan päälle noin ihanan ihmisen elämääni! Tuskin jää nimittäin yhteydenpito siihen, että hän muuttaa asunnosta pois ja me sisään, ollaan sen verran samoilla linjoilla monista jutuista.

Tilattiin tosiaan uusi keittiö sinne ja ostettiin TV-taso. Muutama pakko-ostos ratkesi luovalla ajattelulla ja ostoslistalla ei enää ole oikeastaan kuin lattian päällysteet ja eteisen vaatekaappi ynnä muutama sisustusasia. Päästiin paaaaljon edullisemmin kuin pelättiin. Tai no, katotaanpas ihan loppuun asti ensin... =)

Kyllä huomaa, että mun elämässä pitää aina tapahtua jotain. Eräs ex-poikaystävä sanoi kerran varsin osuvasti, että jos mun elämässä menee liian hyvin ja tasaisesti, niin on parempi alkaa katsella joko äksöniä tai uutta asuntoa itselle,koska hiljaisuus ei ole hyvä merkki. (Ja onkin siis ex...) =) Tavallaan tykkään toki, että perusasiat saa olla hyvinkin tasaisia. Oikeastaan niiden pitääkin olla. Mutta aina pitää olla jotain työn alla, jotain mitä odottaa. Muutto, matka jonnekin, joku keikka, teatteri- tms. esitys, hyvä ravitapahtuma... ihan mitä vaan mikä tappaa arjen. Jotain masokismia vissiin, kun kuitenkin vihaan sitä, että kaikki muutos ja toiminta tuo mukanaan aina vähän stressiä. Minne koira hoitoon, kuka hoitaa kissat, ehditäänkö ajoissa, onko ruuhkaa... =) En ole onneksi koskaan väittänyt olevani helppo luonne ;).

Nyt alan painella petiin tämän tyhjänpäiväisen kirjoituksen jälkeen. Kattellaan taas kun on paremmin aikaa.... =)

Hauskat viikonloput till alla!

PS: Kalenteriprosessin sivutuote, yllättävän onnistunut otos meikästä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti