Tunteilua

Lapsukaisellani oli eilen kevätjuhla tarhassa. Ira tanssi kevätvalssia hyvin totisena Jeren kanssa. Sitten ne leikki pupuleikkiä piirissä ja Prinsessa Ruusua. Ira aloitti laulun ilman ärrää ja se kajahti kunnolla ilmoille. Mua itketti.
Yksi hoitajista jäi äitiyslomalle, siksi kevätjuhla oli jo näin ajoissa. Toinen hoitaja piti pienen puheen siinä ja antoi kukkia toiselle tädille. Mua itketti.
Yritin jutella ex-mieheni kanssa niitä näitä, olla mukava jne. Mua itketti taas mutta vittu ihan eri syystä. Kaikille tiedoksi, että mua itkettää ainoastaan Suuri Vitutus tai liikutus. Voitte vittu päätellä kummasta syystä itketti tämä viimeisin.
Ira ottaa kevätvalssin tosissaan:


Keskiviikkona oltiin siellä teatterissa Tampereella. Hintsanen veti Musta aurinko nousee -biisin tosi upeesti sen naispäänäyttelijän, roolinimeltään Karoliina, kanssa. Mua itketti. Sain huikeita flashbackeja HML:n kaupunginteatterista, jossa pikkutyttönä olin pari kautta. Tuli tosi kova kaipaus sitä teatterin fiilistä, sitä säpinää, harjoitusten tauolla tyhjässä teatterissa seikkailun jännittävyyttä ja esitysten väliajan röökinsavua takahuoneessa kohtaan. Mua itketti.

Kohta mua itkettää varmaan tää kirjoituskin, koska mua vituttaa tää jatkuva mieliteko rääkymiseen niin paljon.