Tuossa tuo eläin tuossa ylhäällä. Se on "meidän" Hopo. Eli Hottis. Eli Hot Hot Hammer. Kattokaa nyt. "HÄÄÄH??" Sanoo hepan ilme. Kuvastaa sen luonnetta erittäin hyvin. Ei mikään terävin kynä penaalissa, mutta hirmuisen kiltti ja hyväluonteinen kuin lammas. Jos se lammas sattuu olemaan aika perkeleen lauhkea. Hopon kanssa meinas tulla pieni tilanne, kun eihän se reppana älyä lopettaa kasvamistaan, jotta olisi jokin tolkku treenaamisen aloittamisessa. Ei. Poika senkun kasvaa vaan... Niinpä osa kimpasta halusi katsastella hiukan kilpailuvalmiimpaa hepoista ja Hopon kohtalo alkoi hiukan hirvittää. Sanoin Janille, että sori, mutta tuosta en vaan voi luopua eikä terveen hevosen paremmille raviradoille lähettäminen oikein olisi tolkun ihmisen hommaa. Jamppa ja Ville teki melkoisen soittelurumban ja lopputulos oli onneksi hyvä. Hopo pääsi eilen lomalle tuonne vähän matkan päähän meistä. Siellä sopii lihoa ja kasvaa, katsellaan sitten keväämmällä mikä on meininki. Jos siitä ei tule juoksijaa, niin minä tahdon sen omaksi pullapojakseni. =D
Hopon uuden kodin (ju-ma-leis-sön, mikä talli ja mitkä paikat niillä muutenkin on! Kuin olisi hevosten luksushotelliin mennyt...) omistajat on Janin lapsuudenkaverin vanhempia ja aivan mahti porukkaa. Sain kutsun mennä koska vaan sunnuntaisin ratsastamaan ja maastoilemaan (heillä on pienimuotoista ratsastustoimintaa siellä) ja ajattelin kyllä käyttää tilaisuuden hyväkseni. Onnellisin olen kuitenkin Hopon vuoksi, tietenkin.
Nyt tarttee mennä. Mama on startissa ihan just. Moikka!
Muoks. Pah. Mama laukkasi heti starttiin. Samperi!
Voi mikä hevoskuume nousee!!!
VastaaPoistaJa että "tervetuloa ratsastamaan koska vain sunnuntaisin"...MÄ HALUUN KANS!!! U-huu.
Onnea sille, että asiat menivät hyvin ja H sai luksuskodin!