Lusmuilua

Tää päivä onkin mennyt näin. Muru-rakas oli ihana ja vei tytöt kouluun ja eskariin aamulla, joten mä sain ottaa aamun ihan iisisti. (Teille, jotka ette vielä tiedä, niin kuskaamme lapsia kouluun ja tarhaan tuommoiset 30 km/suuntaansa joka toinen viikko. Neidit kun ovat kirjoilla isällään tuolla Hämeenlinnan toisella puolella ja me asutaan siellä vastakkaisessa suunnassa. Kilsoja tulee siis noin 120 päivässä joka toinen viikko ihan vaan siitä, että vie kouluun, ajaa töihin/kotiin, hakee tytöt ja ajaa taas kotiin. Ihan aina en jaksa, vaikka hyvin tässä on kolme vuotta jaksettukin. Tämmösinä väsyaamuina on ihkua että mururakas lupasi kuskata.)

Keitin siinä heti kahvit kun ne lähti kahdeksalta ja tarkoitus oli avata kone. Sänky huutelikin niin kovaa, että painelin sinne, tarkoituksena ihan vaan hiukan vielä huilia. Jep. Heräsin vartin yli 11 ja vieläkin olis unta riittänyt. Sain keittää uudet kahvit... =) Yleensä en saa unta enää aamulla kun olen kerran noussut ylös, mutta nyt näköjään sain. =D Ja siitä se ajatus lusmupäivästä sitten lähtikin. No okei, on mulla toinen koneellinen pyykkiä jo pyörimässä (kauhean näppärästi pyöri sillä välin kun nukuin...) ja kohta kauppaan menoa teen. Mutta silittäminen ja imurointi saa siis jäädä huomiseen. TAAS! Kyllähän mä vieläkin ehtisin mutku... No okei sit, menen ottamaan imurin kaapista. Hitto vieköön!