Se on siis työlauantai, mikä on ihan mukavaa vaihteeksi. Ja saa kerättyä noita arkivapaita tässä taas. Keväällä on viikon loma, jonka yhteyteen saan pari arkivapaata. Jihuu! =)
Eilen menin sinne combatiin ja hyvä niin. Kroppa yllätti mut täysin ja jaksoin tehdä ihan_koko_ ohjelman alusta loppuun täysillä ilman mitään tuskia. Ei pistänyt, ei puutunut, ei ryydyttänyt. Jopa viimeiset vatsalihasrutistukset meni melko helposti. Kummallista, miten voi mennä niin, että kun luulet kropan olevan aivan rikkipoikkikatki niin sillon just jaksaakin? Sit kun on muutama päivä väliä niin on kun ei ois koskaan mitään tehnytkään, puuskuttaa ja puhisee vaan ja mitään ei muka jaksa. Ei mahdu mun järkeen tuo logiikka. Kai se on tänäänkin mentävä vaikka juoksemaan, niin pysyy kroppa peruskipeänä niin on taas iskussa tiistaina kun pitää mennä pumppaamaan. Ihme hommaa. Sama kun se, että aluksi et jaksa mitään vaikka tekisit kuinka maltillisesti, olet vaan ihan rikki ja puhkut naama punaisena. Sitten kun kunto kohenee ja jaksatkin tehdä jo hyvin, niin ei muuta kun teet enempi täysillä, jotta et taas jaksakaan tehdä kunnolla! Kierre jatkuu ja jatkuu, jotta saat irti sen mitä olet hakemassa. Eli ilmeisesti olen hakemassa sitä, että en jaksa tehdä mitään. Mikä järki?
Eilen tuli postissa kauniin punainen kirjekuori, kiitos siitä ja sen kilisevästä, kiiltävästä sisällyksestä Stanstalle! Korut meni kyllä parempiin käsiin, sillä harakan lailla kaikkea kimaltavaa rakastavat tyttäret omivat ne välittömästi. =)
Heitin Jampan kaupunkiin kaverinsa kanssa siinä ennen jumpalle menoa. Ne meni syömään ja pelaan biljardia. Kotia tultuani laskin vaahtokylvyn, otin kylmän kaljan ja menin seiska seuranani ammeeseen. Makoilin tunnin siellä ja annoin poreiden rummuttaa yht´äkkiä kovaa työtä tekemään joutuneita selkälihasparkojani. Kylvyn jälkeen pyörähdin Facebookissa, sain selville että "pikkusiskoni" Sabrina saapuu Suomeen pääsiäisen viettoon. Ihanaa, näen senkin pitkästä aikaa. Se saa hiukkasen prepata mua tohon ruotsin rakennekokeeseen. Puhun sille pelkkää ruotsia, saa sitten puhua mulle suomea. Win-win -tilanne. =)
Puhuin Maria-serkkuni kanssa puhelimessa pari TUNTIA (!!!) ja kyytiä saivat niin epäluotettavat miehet kuin seksielämäkin. Olipas hauskaa pitkästä aikaa ihan sananmukaisesti juoruta!! Samalla kurkusta meni alas muutama olut lisää. =). Uni tuli aikas haipakkaa ja en meinannut sitten millään herätä kun armas mieheni soitteli ovikelloa yöllä päästäkseen viekkuun. Oli jättänyt avaimet kotiin.
Tänään ois vielä muutama tunti töitä ja sit kotia löllimään. Jamppa lähti Kirkkonummelle heposia katsastaan ja moikkaamaan Kaisaa ja Villeä. Harmitti isolla hoolla, etten päässyt matkaan mukaan! Pöh.
Huomenna siivoan kyllä koko kämpän. Nih!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti