Unelmia ja toimistohommia

Voivoivoi mitä souvia. =)

Löysin netistä Talon. Mennään huomenna katsomaan sitä. Ihan puolihuolimattomasti ilman suurempia suunnitelmia. Muttamutta... Johan tämä sisäinen sisustaja on taas herännyt. Alle vuosi siitä kun vannoin, ettei ikinä enää remontoitavaa kotia mulle kiitos, mutta tässä sitä taas ollaan. Tiiapieni on taas täyttähäkää mielikuvaremontoimassa: "Eihän se nyt niin iso remppa ois" (=kylppäri, jonka seinä pitäs purkaa, laittaa lattialämmitys ja pistää sauna ja laatoitukset uusiksi) ja "tonhan voi peittää jollain kotelolla" (=keittiössä menevät kamalat hormistot). "Tostahan vois purkaa ton seinän" (=olkkarin ja keittiön välinen) ja "tohonhan vois laittaa varaavan leivinuunin" (=ilmeisesti niitä jaellaan jossain ilmaiseksi kun niitä voi tosta noin vaan laittaa???). Huohhhhhhh! Olen varmasti sekasin kuin sepesusi, tiedäntiedäntiedän. Ja oma kämppä uusine kylppäreineen pitäisi myydä ja siitä pitäisi saada järkevä hinta. Lainaa pitäisi taas ottaa lisää. Ihan järkky show olisi tommosesta talokaupasta.

MUTTA kun se talo ois alle puolen kilometrin päässä lasten koulusta. Loppuisi tämä sadan kilsan päivittäinen ajelu joka toinen viikko. MUTTA kun se talo olisi ihan keskellä kylää. Alle puolen kilsan päässä olisi kaupat ja alkot sun muut. MUTTA kun siinä olisi melkein parituhatta neliöö omaa pihaa ja talossakin pinta-alaa olisi riittävästi. MUTTA kun isot rempat on jo tehty taloon ja kyseessä olisi "vain" pintaremontti. Yläkertakin on jo täysin fiksattu.

Pitäkää peukkuja että se on ihan pommi se talo, jotta loppuu tää mun pilvissä lentely. Kiitti.